EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMEHELLE
Asia: Kantelu Lapin Liiton sekä eräiden sen virka- ja
luottamusmiesten päätöksenteosta ja toiminnasta
sekä eräiden esityksessä esille tulevien
henkilöiden ja yhtiöiden toiminnasta Kemijoen tulvariskien
hallinnan suunnittelun yhteydessä.
Tarkennetut syyt kanteluun edellä mainittua tahoa sekä
henkilöitä kohtaan ilmenevät
alla olevasta tapahtumien selostuksesta ennen ja jälkeen Lain
tulvariskien hallinnasta voimaanastumisen.
Valtakunnallisen tulvariskityöryhmän asiakirjoista (2009)
ilmenee, että sen jäsenenä on toiminut Lapin
liiton edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo
ja ryhmän jaoston jäsenenä lakiasiainpäällikkö
Kaj Hellsten Kemijoki Oy:stä.
Tulvariskityöryhmä perustettiin 24.10.2007
MMM:n asettamana.
1. Laki
tulvariskienhallinnasta astuu voimaan 24.6.2010.
2. Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta
(659/2010) astuu voimaan 1.7.2010
3. Lapin liitto aloittaa tulvansuojelusuunnitelmiin
valmistautumisen jo ennakolta valtuuston
päätöksellä 19.11.2007, joka tuloksena syntyy
”Kemi-Ounasjoen vesistön monikäyttö- ja
tulvanhallintasuunnitelma/VISIO 2015 (Maiju
Hyry, Jaakko Ylitalo).
Liitekuvassa 1 vision tavoitteet
Rovaniemen alueen tulvanriskien hallinnan päävaihtoehdoiksi
esitetään kahta toiminta- mallia, joista toinen, ja
suunnitteluasiakirjan sisällön perusteella ensisijainen
vaihtoehto
on, ”Sulamisveden
kiinniotto Pelkosenniemen yläpuolella ns. Kemihaaran alueella”,
joka on yhtä kuin Kemihaaran allas.
Visio 2015 suunnitelmassa esitetään mm.liitekuvan
2 mukainen lisäselvityssuunnitelma.
Rovaniemen Energia Oy:n hallituksen puheenjohtajan
(vuodesta 2005 lähtien, Wikipedia)
ja Rovaniemen Verkko Oy:n hallituksen puheenjohtajana (vuodesta 2007
lähtien, Wikipedia) toimi ja toimii
edelleen Lapin liiton hallituksen nykyinen ( vuodesta 2012)
puheenjohtaja kansanedustaja Markus Lohi.
4. 28.6.2010
Lapin liiton hallitus tekee Kemijoki oy:lle esityksen, että
”..yhtiö aloittaisi tulvariskien hallintaan
liittyvän selvitystyön Kemijoen yläosalla.
Perusteluna selvityspyynnölle Lapin
liitto toteaa 1.7.2010 päivätyssä kirjeessä,
että järkevin tapa ratkaista Rovaniemen kaupungin
tulvasuojelu on tulvien leikkaus varastoimalla vettä. Liitto
toteaa myös, että ei ole taloudellisesti
mielekästä eikä edes mahdollista rakentaa
varastotilavuutta pelkästään tulvasuojelua varten,
vaan on tarkoituksenmukaisempaa, että altaita
hyödynnetään myös energiakäytössä.
Jotta allas hyödyntäisi mahdollisimman paljon
Itä-Lappia, se tulee toteuttaa niin, että huomioidaan
matkailun ja kalatalouden tarpeet sekä painotetaan valinnoissa
huolellisesti ympäristöarvojen merkitystä”
Liiton hallituksen puheenjohtajana toimi Hannes Manninen
Edellä olevasta Lapin liiton Visio 2015 suunnitelmasta ja yo.
päätöksestä ilmenee selkeästi, että
Lapin liiton tavoite on ollut käynnistää
prosessi, jonka päämääränä on
tulvariskien hallinnan varjolla saada Kemihaaran
allas esitykseksi Maa- ja metsätalousministeriölle/valtioneuvostolle,
kuten myöhemmin toteennäytetään.
Lapin liitto on näin ollen lähtenyt vastoin voimassa olevia
KHO:n Vuotos- ja Natura-päätöksiä
( 2002 ja 2005 ) ajamaan nk. yleisen edun nimissä (Rovaniemen
kaupungin tulvansuojelu), hanketta, jonka esittäminen
uuden allashankkeen käynnistämiseksi mielestäni kuuluu
yksinomaan Kemijoki Oy:lle.
On syytä vahvasti epäillä, että prosessin
taustalta löytyy Lapin liiton senhetkinen edunvalvonta päällikkö
Jaakko Ylitalo ja Kemijoki Oy/Kaj Hellsten (valtakunnallisen
tulvariskityöryhmän jaoston jäsen) ja sen
omistajayhtiö Rovaniemen energia Oy/Markus
Lohi (em yhtiön hallituksen puheenjohtaja),
kuten myös Lapin liiton silloinen maakuntajohtaja Esko
Lotvonen, Rovaniemen nykyinen kaupunginjohtaja ja
Lapin liiton pitkäaikainen vaikuttaja Hannes Manninen
Koska prosessissa on ensisijaisesti kysymys voimataloudellisen
hankkeen käynnistämisestä, jossa edunsaajana on
yksityisoikeudellinen yhteisö/t, Lapin
liitto on syyllistynyt törkeään toimivaltansa ylitykseen.
Koska kyseessä on prosessi, jonka mahdollisesti
myönteisessä lopputuloksessa syntyy huomattavaa
hyötyä Kemijoki Oy:lle ja sen omistajille, myös
Rovaniemen Energia Oy:lle, ja Rovaniemen Verkko Oy:lle,
Lapin liiton hallituksen, Rovaniemen Energia Oy:n ja
Rovaniemen Verkko Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markus
Lohi on syyllistynyt esteellisyyssäädösten toistuvaan
törkeään rikkomiseen
jääväämättä itseään
asiakohdissa, joissa Lapin liiton hallituksessa
käsitellään po. prosessiin kytkeytyviä asiakohtia.
Prosessin seuraavassa vaiheessa esitys altaasta on saatava jollain
tavalla Valtineuvostoon, jotta
tämä voisi Luonnonsuojelulain 66§:ään
perustuen lähteä viemään hanketta
eteenpäin. Lapin liitto ei voi toimivaltansa puitteissa
ryhtyä ilman erittäin painavia perusteita
ryhtyä esittämään
valtioneuvostolle tällaista hanketta, joka on voimassa olevien
KHO:n päätösten vastainen.
Tähän mahdollisuuden antaa
tulvansuojelusäädösten perusteella perustettava Kemijoen
tulvaryhmä. Esitys Valtioneuvostoon edellyttää
kuitenkin sitä, että tulvatyöryhmän
laatimassa suunnitelmassa ensisijaiseksi
vaihtoehdoksi tulee tulvansuojeluallas Kemihaaraan.
5. 30.08.2010
Lapin liiton hallitus päättää
tulvatyötyhmän kokoonpanoperiaatteista:”
Kemijen vesistöalue on laaja. Se
ulottuu 13 kunnan alueelle: Kemi, Kemin maa, Tervola, Rovaniemi,
Sodankylä, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla,
Kittilä ja Enontekiö
sekä pieniltä osin myös Simo, Ranua ja Posio.
Tulvat ja tulvasuojeluratkaisut ml.
Kemihaaran
monikäyttöallas koskettavat näistä
yhdeksää ensin mainittua, minkä vuoksi on perusteltua
pyytää edustus tulvaryhmään vain niistä”
Kokouksen puheenjohtajana on Hannes Manninen.
Kokoukseen osallistuu myös maakuntajohtaja Esko Lotvonen,
nykyinen Rovaniemen kaupunginjohtaja. Läsnä myös nykyinen
maakuntakaavajohtaja Riitta Lönnström
ja perustettavan tulvatyöryhmän
sihteeri Maiju Hyry.
Ennenkuin Kemijoen
tulvaryhmä on pitänyt
yhtään kokousta tai käsitellyt tulvariskien hallintaa,
Lapin liitto antaa tulvaryhmälle ensimmäisen, po.
prosessin kannalta tärkeimmän, tavoitteen,
1/250a- tulvan edellyttämät toimenpiteet.
Ajan mittaan asia tulee esille myöskin
Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa. (Riitta Lönnström)
Tutkittavaksi tulee näin ollen myös
Riitta Lönnströmin
esteellisyys toimia maakuntakaavavastaavana samanaikaisesti
etenevässä Itä-Lapin maakuntakaavasuunnittelussa.
Myöskin
Maija Hyryn esteellisyys tulvaryhmän sihteerinä on kyseenalaistettava.
Kaavavalmisteljat ovat
välittämättä voimassaolevista Vuotos- ja
NATURA-päätöksistä
asettaneet yhdeksi vaihtoehdoksi maakuntakaavaan allasvarauksen ennen
kuin tulvaryhmä on saanut suunnitelman valmiiksi.
Näin ollen myös Itä-Lapin
maakuntakaavavalmistelu on otettava tutkittavaksi.
Po. prosessin tavoitteiden kannalta on erittäin
merkityksellistä, että maakunta kaavaan saadaan allasvauraus.
6. Tulvatyöryhmä
aloittaa toimintansa 30.5.2012.
Tulvatyöryhmän kokouksissa 5. ja 6. edellä mainittu ”ensisijainen
vaihtoehto” toteutuu tulvaryhmän puheenjohtajan Hannes
Mannisen esityksestä.
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B50934FC8-15E2-4F9F-B6B7-4AAB9D561EC3%7D/97737
Kokouspöytäkirjassa on esillä Rovaniemen kaupungin
esitys tulvansuojelusuunnitelmaan, jossa lähtökohdaksi on
asetettu 1/250a-tulva (erittäin harvinainen).
Huomionarvoista on, että Rovaniemen kaupunginjohtaja
Esko Lotvonen on entinen Lapin liiton maakuntajohtaja.
Puheenjohtajan esittämästä tavoitteesta ”Erittäin
harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella
sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu.”
äänestettiin. Äänin 6-2, yksi tyhjä,
puheenjohtajan ehdotus tuli päätökseksi.
ELY-keskus
jätti asiasta eriävän mielipiteen.
Eriävän mielipiteen sisällöstä ei ole
tietoa, mutta sitä valaissee YLE-Lappi-uutisissa
ollut ELY-keskuksen
tulvatyöryhmän jäsenen Timo Alaraudanjoki, ja Hannes
Mannisen, haastattelu.
Haastattelu
http://www.vapaavuotos.fi/ajankohtaista/ylekotimaa29042014eitulvaperusteita.php
Mielenkiintoinen yksityiskohta Raudanjoen kommenteissa on ”–Teetimme
selvitykset KAT Oy:llä, jotta ei syntyisi kuvaa, että
ely-keskus vetäisi omia
tutkimuksiaan. Samoihin tuloksiin tulisi mikä tahansa
asiantuntijafirma. Tulokset ovat luotettavat, mutta ehkä
tässä jotkin muut arvot painavat enemmän kuin tulvasuojeluasia,
Alaraudanjoki sanoo.”
Edellä olevat lehtihaastattelut ja viittaus vahvistavat
käsitystä, että perimmäinen
tavoite ei ole objektiivinen tulvansuojelusuunnitelma, vaan
esitys Maa- ja Metsätalousministeriölle/valtioneuvostolle
NATURA- päätöksen purkamiseksi ja allashankkeen
vireillesaaminen Luonnonsuojelulain
66§:n perusteella.
Hannes Manninen on toimiessaan Lapin liiton hallituksen
puheenjohtajana ollut päättämässä
eo. kohdassa 4. asiasta
"...järkevin tapa ratkaista Rovaniemen kaupungin
tulvasuojelu on tulvien leikkaus varastoimalla vettä...” ,
ja syytä epäillä tietoisena siitä,
minkälaiseen suunnitelmaan tulvatyöryhmän tulee
päätyä (1/250a-tulva/Kemihaaran
allas), jotta MMM:lle/Valtioneuvostolle lähetettävän
Kemijoen Vesistöalueen tulvariskien hallintasuunniteman
perusteella voisi Luonnonsuojelulain 66§:n perusteella
käynnistää Kemihaaran allashankkeen.
Kun lisäksi tiedetään hänen aikaisemman
toimintansa ja lausuntojensa perusteella Vuotos-prosessissa, ja
vielä KHO:n päätösten jälkeenkin, asenteellisuus,
joka vaarantaaa riippumattoman
työryhmän objektiivisen työskentelyn ja
luotettavuuden, pidän hänen valintaansa ja toimimistaan
tulvatyöryhmän puheenjohtajana
esteellisyyssäädösten perusteella laittomana.
Kemijärven sellutehtaan lakkauttamisen yhteydessä
pidetyssä tilaisuudessa Hannes Manninen piti puheen, jossa
hän kompensaatioksi vaati Vuotoksen rakentamista.
Tulvatyöryhmän 5. kokouspöytäkirjan liitteenä
on lehtileikkeitä ja Rovaniemeläisten asukasyhdistysten
kannanottoja tulva-asiaan.
Erityistä mielenkiintoa herättää leike Kemijoki
Oy:n Virtauutisista. Tekstin ja kuvan mukaan asiantuntijoina ja tulva-asioiden
esittelijöinä toimivat Erkki
Nuortio Kemijoki Oy:stä ja Jaakko
Ylitalo, entinen Lapin liiton edunvalvoja, em. Visio 2015 valmistelija.
Kysymys kuuluu, millä valtuuksilla Jaakko Ylitalo toimii
tulvatyöryhmän tiedotustoimivaltaan kuuluvissa asioissa,
ellei hänellä ole tulvatyöryhmän valtuutusta tai
hänen omistamallaan Koskikara-Konsultointi
Ky:llä
(Ly-tunnus 25460169) toimeksiantoa tulvatyöryhmältä.
Kummastakaan ei ole mainintaa kokouspöytäkirjoissa.
Jos näitä valtuutuksia ei ole, jota en ole pystynyt varmentamaan,
Jaakko Ylitalo on syyllistynyt oikeudetta
julkisen vallan käyttöön. Varma todiste
tästä saatiin Itä-Lapin maakuntakaavan
esittelytilaisuudessa, jossa oli jakelussa tulvansuojelusuunnitelman
asioita koskeva moniste ja siinä Ylitalon ja
tulvatyöryhmän sihteerin allekirjoitus.
Asukasyhdistysten lausunnoista käy selkeästi ilmi, että
po. prosessin tavoitteiden mukainen, yhden vaihtoehdon peruste, 1/250a-tulva,
on saatu iskostettua kuulijoiden näkemyksiin.
Tiedottamiseen ja asennemuokkaukseen on menneinä vuosina
kuulunut nk. ”maan tapana” Kemijoki Oy:n kustantamat
informaatio- ja virkistystilaisuudet, jollaisessa olin
itsekkin mukana 90-luvulla ollessani
valtion virkamies. Tilaisuudet olivat yltäkylläiset ja kosteat.
Koska on syytä epäillä, että
käytäntö ei ole muuttunut,
on aiheellista
käynnistää tutkimus tällaiseen
mielipidevaikuttamiseen liittyvistä tilaisuuksista ja muista
vaikuttamiseen liittyvistä keinoista, jotka voidaan todeta
lainvastaisiksi, erityisesti Kemijoki Oy:n, Rovaniemen Energia Oy:n,
Rovaniemen kaupungin ja Koskikara-konsultointi Ky:n
osalta. Lisäksi olisi erikseen tutkittava Koskikara-konsultointi
Ky:n toimet prosessin yhteydessä ja
kytkennät Kemijoki Oy:öön.
Maan tapa ei ainakaan PVO osalta näytä muuttuneen.
"KUTSU
Arvoisa toimittaja,
Vesivoiman rooli Suomen energiapaletissa on noussut aiempaa vahvemmin
esille.
Vesivoima on ainut uusiutuvan energian muoto, jota
olisi
mahdollista
lisätä jo rakennetuissa vesistöissä ilman
veronmaksajien tukea.
Faktan lisäksi vesivoimassa on vahvasti mukana tunne.
Voisiko
koskiensuojelulakia päivittää siten, että
ehdottoman kiellon sijaan se
voisi
mahdollistaa rakentamisen jo rakennettuihin vesistöihin tietyillä
tiukoilla
reunaehdoilla? Miten päätöksentekijät
suhtautuvat
koskiensuojelulain
avaamiseen? Miten vesivoimayhtiöt suhtautuvat
vaelluskalojen palauttamiseen?
Kysymyksiä on, mutta haluatko kuulla myös vastauksia?
Meillä on ilo kutsua sinut matkalle Kemijärvellä
sijaitsevalle
Jumisko-kerhollemme.
Matkan aikana keskustelemme vesivoimasta, Pohjolan
Voiman Kollaja-hankkeesta
sekä vaelluskalojen palauttamisesta Iijokeen.
Kerho sijaitsee kauniissa luonnonmaisemassa lähellä
Pohjolan Voiman
Jumiskon vesivoimalaitosta.
Vaihtoehtoiset ajankohdat ovat seuraavat:
to 19.2 (lento: klo 16.20) – la 21.2.2015 tai
to 26.2. (lento: klo 16.20) – la 28.2.2015
Alustava ohjelma on ohessa. Ohjelma on joustava, ja varaamme
siihen aikaa
myös vapaalle keskustelulle muista aiheista sekä mahdollisuudelle
hiihtämiseen tai muuhun ulkoiluun. Omia
hiihtovälineitä ei välttämättä
ole
tarpeen ottaa mukaan.
Pohjolan Voima hoitaa kuljetukset Rovaniemeltä
Jumiskoon ja takaisin sekä
majoituksen ruokailuineen. Voimme tarvittaessa avustaa matkajärjestelyissä.
Pyydämme sinua ilmoittautumaan yhteistyökumppanillemme
Blicille
osoitteeseen tiina.fagernas@blic.fi
mahdollisimman pian.
Olisimme iloisia, jos
kertoisit myös, jos et pääse matkalle mukaan.
Ystävällisin terveisin,
Pertti Pietinen
Riitta Larnimaa
Ohjelma:.....
7. Ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi
Po. prosessin ensisijaisen tavoitteen, esitys MMM:öön/Valtioneuvostoon,
1/250a tulvavahinkojen torjumiseksi, allashankkeen rinnalle on
saatava vaihtoehtoinen ratkaisumalli. Sellainen malli, joka
periaatteessa voisi olla toteuttamiskelpoinen, mutta joka
allasvaihtoehdon rinnalla saa kansalaiset
päätymään allashankkeen puolelle.
Tulvatyöryhmän 10. kokouksessa ratkaisu edellä
olevaan, prosessin kannalta strategisesti tärkeä malli saa ratkaisunsa.
”Tulvaryhmä hyväksyy nähtäville asetettavan
Kemijoen tulvariskien hal-
lintasuunnitelmaehdotuksen, siihen
sisältyvät toimenpiteet ja niiden
priorisoinnin.
Sovittiin, että käydään ensin yleiskeskustelu hallintasuunnitelmasta,
minkä jälkeen käydään läpi
hallintasuunnitelmaluonnos kappalekohtai-
sesti.
Yleiskeskustelussa tuli esille, että hallintasuunnitelmasta
olisi hyvä olla
tiivistelmä. Niina Karjalainen Lapin ELY-keskuksesta
kertoi, että tiivis-
telmä on tulossa mm.
käännöksiä varten.
Käytiin seuraavaksi läpi luonnos kappalekohtaisesti
Käsittelyn aikana Lapin ELY-keskuksen
edustaja totesi, että luonnos
käy vielä Lapin ELY:n
sisäisen kommenttikierroksen.
Keskusteltiin Kemijärven säännöstelytilavuuden
kasvattamisesta poik-
keuksellisessa tulvatilanteessa.
Tulvaryhmä on aiemmin päättänyt, että
ko. vaihtoehto hylätään*. Hallintasuunnitelmassa
pitäisi kuitenkin minis-
teriöstä tulleen kirjallisen ohjeen mukaan (Anna
Kurkelan ilmoitus) esit-
tää vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Kun kokouksessa ei selvinnyt, mistä
ohjeesta oli kysymys, puheenjohtaja pyysi toimittamaan hänelle
tarkemman yksilöinnin asiasta. Päätettiin
puheenjohtajan esityksestä lisätä Kemijärven
säännöstelytilavuuden kasvattaminen poikkeuksellisessa
tulvatilanteessa toissijaisena toimenpiteenä kappaleeseen 9.2 ja
todetaan, että toimenpiteistä päätetään
lopullisesti kuulemiskierroksen jälkeen.”
*Tulvaryhmän aiemman päätöksen perusteluna on
ollut :
”Kemijärven
pysyvää nostoa yhdellä metrillä ei tarkastella
kyseessä olevassa monitavoitearvionnissa.
Tilapäisellä Kemijärven ylipadotuksella
Edellä oleva perustelu on vahva näyttö sille,
mitkä taustavoimat tulvaryhmän suunnittelutoimintaa ovat
ohjanneet, ja mikä on ollut vaihtoehtoisten ratkaisujen
välillä ensisijainen kriteeri. Energiahyöty.
Tämä antaa selityksen myös sille, miksi
tulvaryhmän piti päätyä 1/250a-vaihtoehtoon, ja
päästä eroon 1/100a-vaihtoehdon mukaisten
tulvansuojelutoimenpiteiden jatkokäsittelystä.
Timo Alaraudanjoki mainitsee em. haastattelussa ...Kemijärven
säännöstelyllä päästäisiin
haluttuun tavoitteeseen...
Tarkemmin tutkittuna se
saattaisi olla käyttökelpoinen ratkaisu kaikkia 1/100a-
ja jopa suurempienkin tulvien varalle.
Tällainen vaihtoehto
Kemihaaran altaalle veisi pohjan koko
käynnissä olevalta prosessilta.
Kemijoki Oy ei tietenkään Kemijärven
säännöstelyn muuttamiseen myöskin
tulvariskejä huomioivaksi suostu, koska pahoina tulvavuosina
malli aiheuttaisi energiahyödyn menetyksiä. Kemijoki Oy
on epäilemättä ollut taustalla ”juonimassa”
prosessin tavoitteen 1/250a-tulvariskien saamista ainoaksi
vaihtoehdoksi tulvariskien hallintasuunnitelmaan.
(Vaikuttamisen keinot?)
Merkillepantavaa on, että
missään muualla ei ole suunnitelmien pohjaksi otettu
erittäin harvinaista (1/250a) tulvaa.
Tämän jälkeen tulvansuojelusuunnitelmaehdotus on
valmistunut kuulemismenettelyä varten. Kuulemisaika
päättyy maaliskuun lopussa Siinä esille tuotujen
ehdotusten mahdollisesti aiheuttamien muutosten jälkeen
suunnitelma on valmis hyväksyttäväksi
tulvaryhmässä, ja esitettäväksi edelleen MMM:lle.
Prosessin Lapin liiton osuus ei kuitenkaan pääty tähän.
Lapin liiton hallitus §105 26.08.2014
Pohjois-Suomen
strategia
"Kemijoen tulvaryhmä on määritellyt
vesistöalueen tulvariskien hallinnan ensisijaiseksi
tavoitteeksi riittävän suuren,
tulvavesiä pidättävän tekoaltaan rakentamisen
Kemijoen yläjuoksulle. Kemijoki Oy on Lapin liiton
pyynnöstä (28.6.2010
Lapin liiton hallitus tekee Kemijoki oy:lle esityksen..allekirjoittaneen lisäys)
selvittänyt tulvantorjuntaan sopivia allasvaihtoehtoja, joista
toteuttamiskelpoisin sijoittuu Kemihaaran
alueelle, osittain Kemihaaran suot
Natura-alueelle. Altaan säännöstelytilavuus olisi 794
milj.m3 ja pinta-ala ylärajalla 155 km2 ja alarajalla 36 km2.
Altaan säännöstelyväli olisi
Lapin liiton hallitus toteaa tulvatyöryhmän tulvariskien
ensisijaiseksi tavoitteeksi riittävän suuren,
tulvavesiä pidättävän tekoaltaan rakentamisen
Kemijoen yläjuoksulle, ennen kuin tulvatyöryhmä on
saanut ehdotuksen Kemijoen vesistöalueen tulvariskien
hallintasuunnitelmasta valmiiksi kuulemismenettelyä varten,
saati lopulliseen formaattiinsa.
Kokouksen puheenjohtajana toimi Markus Lohi,
jonka esteellisyys on toteennäytetty jo aikaisemmin.
Hallituksen kokoukseen osallistui Sodankylän kunnan
edustajana Veikko Virtanen, joka on myös
tulvatyöryhmän jäsen. Koska Veikko Virtanen on Lapin
liiton hallituksessa osallistunut päätöksentekoon,
jossa tarkoitushakuisesti käytetään hyväksi
tulvansuojeluryhmän keskeneräistä työtä,
hänen toimimisensa tulvatyöryhmässä on
katsottava esteelliseksi ja po. ryhmän objektiivista
työskentelyä vahingoittavaksi.
Lapin liiton hallituksen kokouksissa 22.12.2014 ja 26.1.2015
käsitellään allasesitystä tulevaan hallitusohjelmaan.
Esitykseksi tulee:
"Rovaniemen
ja Kemijärven tulvavahingot ehkäistään
rakentamalla Kemijoen vesistöalueelle uusi tekoallas, joka
tuottaa myös kasvava ydin- ja tuulienergiakapasiteetin
edellyttämää säätöenergiaa. Allas tulee
suunnitella ja toteuttaa niin, että se vahingoittaa
mahdollisimman vähän alueen luontoa.”
Tämän jälkeen se tulee KEPU:n vaaliohjelmaan.
"Keskustan
mielestä säätövoimana erittäin
tärkeän vesivoiman lisärakentaminen on oltava
mahdollista jo rakennetuissa vesistöissä. Tämän
edellytyksenä Keskusta pitää kansallisen
kalatiestrategian toteuttamista. Ratkaisuja tehtäessä on
otettava huomioon myös tulvasuojeluasiat”
Ennen lopputoteamusta tapahtumat aikajanalla.
Tulvariskityöryhmä perustettiin 24.10.2007
MMM:n asettamana.
Jaakko Ylitalo Lapin liitto, Kai Hellsten/Kemijoki Oy
Lapin liitto aloittaa tulvansuojelusuunnitelmiin valmistautumisen
jo ennakolta valtuuston päätöksellä
19.11.2007, joka tuloksena syntyy
”Kemi-Ounasjoen vesistön monikäyttö- ja
tulvanhallintasuunnitelma/VISIO 2015 (Maiju Hyry, Jaakko Ylitalo).
Laki tulvariskienhallinnasta astuu voimaan 24.6.2010.
Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010) astuu
voimaan 1.7.2010
30.08.2010 Lapin liiton hallitus päättää
tulvatyötyhmän kokoonpanoperiaatteista:”
Kemijen vesistöalue on laaja. Se
ulottuu 13 kunnan alueelle: Kemi, Kemin maa, Tervola, Rovaniemi,
Sodankylä, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla,
Kittilä ja Enontekiö sekä pieniltä osin myös
Simo, Ranua ja Posio. ...Tulvat
ja tulvasuojeluratkaisut ml. Kemi-
haaran monikäyttöallas....
Tulvatyöryhmä aloittaa toimintansa
30.5.2012.
Tulvatyöryhmän kokous 6. 10.10.2013
tulvariskien hallintasuunnitelman
tavoitteeksi tulee 1/250a-tulvan vahinkojen torjuminen (Hannes
Manninen). ELY-keskus
jättää eriävän mielipiteen.
Lapin liiton hallitus §105
26.08.2014
(pj. Markus Lohi)
"Kemijoen tulvaryhmä on
määritellyt vesistöalueen tulvariskien hallinnan
ensisijaiseksi tavoitteeksi riittävän suuren,
tulvavesiä pidättävän tekoaltaan rakentamisen
Kemijoen yläjuoksulle.
Tulvatyöryhmän ehdotus tulvariskien hallinnaksi
valmistuu 30.9.2014 mennessä.
Lapin liiton hallituksen kokous 26.1.2015,
esitys hallitusohjelmaan
"Rovaniemen ja Kemijärven tulvavahingot
ehkäistään rakentamalla Kemijoen vesistöalueelle
uusi tekoallas...." (pj.Markus Lohi).
LOPPUTOTEAMUS
Edellä olevaan viitaten katson toteennäytetyksi, että
Lapin liitto on toimivaltansa ylittäen ja hyvä hallinnon
toimintatapoja rikkoen käynnistänyt hankeprosessin, jonka
tavoitteena Kemihaaran NATURA-alueen
purkaminen ja Kemihaaran tekoaltaan
rakentaminen Itä-Lappiin.
Jaakko Ylitalo, Hannes Manninen ja kumppanit ovat po. prosessin
käynnistäjinä ja sen aikana syyllistyneet
vähintäänkin moitittaviin tekoihin, jotka
kyseenalaistavat koko Lapin liiton toiminnan.
Edelleen on toteennäytetty, että Hannes Manninen on
esteellisyyssäädöksistä piittaamatta nimetty ja
toiminut Kemijoen tulvatyöryhmän puheenjohtajana
aikaansaaden objektiivisuuden ja luotettavuuden katoamisen
tulvaryhmän toiminnasta. Tästä on seurauksena,
että nyt kuulemisvaiheessa oleva ”Ehdotus Kemijoen
vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi” ei ole
objektiivisuuden puutteesta johtuen sellainen, jota riippumattomalta
työryhmältä on edellytettävä.
Edellä olevan johdosta pyydän, että Eduskunnan
oikeusasiamies ottaa asian pikaisesti tutkittavakseen, ja
mahdollisimman nopeasti keskeyttää Kemijoen tulvaryhmän
toiminnan siihen asti kunnes prosessiin liittyvät kaikki
epäselvyydet, laittomuudet, esteellisyydet ym. on
perusteellisesti selvitetty.
Pidätän itselläni oikeuden tehdä tarvittaessa
lisäyksiä tähän kanteluun.
Kemijärvellä 11.2.2015
Kunnioittavasti
Jukka Vaarala DI/eläkeläinen
Pelkosenniementie 28
98120 KEMIJÄRVI
jukkasv@hotmail.com
046-9052707
PS. Pyydän kuittauksen kantelun perillesaapumisesta
ja kirjaamisesta.
